Ajatuksiani
MITEN TAATAAN SOTE-ALAN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA JAKSAMINEN?
1. Henkilöstön motivointia ja työhyvinvointia on parannettava. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Siksi tulisi varmistaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksin ja saada työnsä mukaista palkkaa.
2. Henkilöstön tulee voida tehdä hyvää työtä kestävissä olosuhteissa. Hyvinvointialueen tulee panostaa mm. johtamisen ja esihenkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä psykososiaalisten riskitekijöiden vähentämiseen, työturvallisuuden lisäämiseen, työssä kohdatun väkivallan ehkäisemiseen ja seksuaalisen väkivallan ja häirinnän kitkemiseen tähtäävän työhön.
3. On huolehdittava sujuvasta työnjaosta, jotta kukin ammattilainen voi keskittyä omaa ydinosaamistaan vastaaviin tehtäviin.
4. Sote-alan henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta tarvitaan ajankohtainen tilannekuva ja ennuste tilanteen kehittämisestä. Henkilöstön riittävyydestä pitää olla myös tietoa saatavilla aiempaa helpommin ja selkeästi yhdestä paikasta.
5. Teknologiaa ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää henkilöstön riittävyyden varmistamisessa. Digitaalisten palveluiden käyttö ei saa kuitenkaan vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta tai työntekijöiden hyvinvointia. Sote-alan henkilöstön digitaalisia taitoja on vahvistettava ja digitaalisten ratkaisuiden käyttöä parannettava ja niitä tulee kehittää yhdessä henkilöstön kanssa.
6. Kansainvälisellä rekrytoinnilla voidaan täydentää osaavan henkilöstön saatavuutta ja palveluiden turvaamista. Työnantajille luodaan kansallisesti tuettu asiakas- ja potilasturvallinen malli rekrytointiin ja poistetaan sen käyttöön liittyvät pullonkaulat.
TALOUS- VAI SOTEVAALIT?
Viikkosavon mainoksia katsellessani, korostuivat siellä puolueesta riippumatta lähipalvelut, laatu, nopeus ja laajuus. Asioista, mistä kaikki puhuvat. Mutta voisiko tätä kokonaisuutta ajatella toisin? Voisiko olla niin, että terveyttä johdetaan rahalla?
Pohjois-Savon rahoitus tulee olemaan noin yhden miljardin verran vuodessa. Se on paljon rahaa se. Ongelmia tuottaa heti se että valtio antaa vain sentilleen sen, minkä lupaa. Uusien henkilöiden palkkauskin jäänee hyvinvointialueille. Lisäksi säästötarve on heti noin 10 miljoonaa eli yhden prosentin, eli 19 kunnan, KYS:n ja pelastustoimen yhteenlaskettuja oikeita menoja pienennetään yhdellä prosentilla. Lisäksi on arvioitu että palvelujen ja tuotteiden hinnannousu on noin prosentin verran. Tämän lisäksi vuokrien korotukset, uudet mahdolliset tilat, hyvinvointialueen brändäys, luottamushenkilöiden korvaukset ym. tarkoittavat sitä, että rahaa ei ole nykyiseen verrattuna yhtä paljon. Jostain pitää saada säästöä ja äkkiä.
Investointien haasteena on se, että velan otto on kielletty vuoden 2023 aikana. Se siirtää isompia investointeja tulevaan. Henkilöstön palkkaharmonisointi ja isoimmat ict-hankkeet jäävät vuodelle 2024, jolloin tulokseen vaikuttaa vieläkin isompi menoerä. Palkkaharmonisointiin on laskettu noin 1% vaikutus. Potilastietojärjestelmien päivitys maksaa enemmän.
Millä siis rahoitetaan nämä kaikki lupaukset? Minä rahoittaisin sillä että tiloista leikataan, päällekkäisyyksiä karsitaan ja yhdistetään, sekä julkisia hankintoja kehitetään niin, että saamme säästöt muualta kuin henkilöstöstä tai palveluista.
Hankinnoilla on iso vaikutus, väitän että meillä on useiden kymmenien miljoonien mahdollisuus säästää per vuosi. Ja lisäksi henkilöstön hyvinvointi, siihen pitää panostaa.
ISOJA MUUTOKSIA TULOSSA
Kuntien toimintaan tulee jättimäinen muutos 1.1.2023 alkaen, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kuntien sote-alan henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueisiin. Tiloista tehdään väliaikaiset vuokrasopimukset ja samaan aikaan kunnan veroprosentti pienenee noin 12 prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan valtion verotusta kiristetään vastaavasti.
Tähän saakka kunnat ovat voineet houkutella asukkaita halvoilla tonteilla, kaavoituksella, liikuntapalveluilla, terveillä kouluilla ja esimerkiksi laajoilla terveyspalveluilla. Näistä terveyspalvelut jäävät jatkossa pois. Yksittäinen kunta ei enää voi päättää, onko heillä upouusi terveyskeskus tai yrittävätkö houkutella hoitajia ja lääkäreitä paremmilla palkoilla. Tämä jää sote-alueen tehtäväksi, ja se tuonee haasteita alueellisesti. Kuinka houkutella alan työntekijöitä kokonaisvaltaisesti, missä sote-palvelut sijaitsevat ja kuinka palveluista tehdään tasapuolisia käyttäjille ja työntekijöille?
Kun kunnilta lähtee pois iso mahdollisuus houkutella sote-alan työntekijöitä ja niiden käyttäjiä, on tärkeää, että päättäjinä toimisivat eri henkilöt. Muutoin meillä on iso riski, että päätöksistä tehdään alueellisia ja hyvinvointialueen päättäjä toimii vain oman kuntansa edustajana.
Tuskin sitä kukaan haluaa, että päättäjät tekevät kaksoisagenttina työtä kunnassa ja hyvinvointialueilla. Ei ole kenenkään etu mikromanageroida ja puolustaa vain omaa asuinaluettansa.
Siksi sinulla äänestäjä on iso mahdollisuus vaikuttaa tulevaan hyvinvointialueeseen, katsotaanko sitä kokonaiskuvassa vai yksittäisten kuntien kautta? Itse haluan että hyvinvointialuetta katsotaan kokonaisuutena.